Luova ala: apua hinnoitteluun

 
Luova-ala-hinnoittelu2_Annika Välimäki.jpg

Instagramissa käynnistämäni #syyskuunstoorihaaste poikii ihanasti keskustelua suunnitteluun ja luovaan työhön liittyvistä aiheista. Se tuntuu tosi kivalta. Yrittäjä on aina näiden asioiden kanssa vähän yksin, vaikka ympärillä olisikin verkostoa ja kavereita. Siksi minusta on mukava jakaa ajatuksia muiden yrittäjien ja seuraajieni kanssa.

Jo ennen tätä syyskuista haastetta sain Instagram-seuraajaltani toiveen blogipostaukselle. Hän on luovan alan yrittäjä, ja kysyi: “Miten saisin tietää paljonko minun kannattaa veloittaa palveluistani?”

Tunnistan tuon tuskan. Hinnoittelu on varmasti yksi eniten puhuttavista asioista palvelualojen yrittäjien kesken. Kun sovittuja malleja ei (onneksi toisaalta) ole, on jokainen oman onnensa nojassa.

Eli täydellistä vastausta tähän kysymykseen ei ole – jokaisen oma tilanne ja fiilis määrittelevät mikä kullekin on oikein. Näin 4 vuoden jälkeenkin hinnoittelu tuottaa minulle edelleen päänvaivaa. Muttei läheskään niin paljon kuin ennen. Sillä olen todennut muutaman periaatteen avuliaaksi.

Kerroin hinnoitteluperiaatteistani Instagram Stooreissa alkuviikolla ja päätin jakaa ajatukseni nyt myös blogissa. Jos niistä vaikka olisi juuri sinulle hyötyä.

1 – Koeta pohtia sellainen hinta, jolla teet työn mielelläsi.

Eli käytännössä: ei kannata laskuttaa niin vähän että sinua harmittaisi työ tehdä, eikä toisaalta niin paljon, ettet sitä rehellisesti kehtaa pyytää (sidenote: kehtaamista kannattaa samalla kehittää. Olet enemmän arvoinen kuin uskotkaan.)

2 – Leivo hintoihin mukaan kaikki kiinteät kulusi.

Yksinkertainen neuvo, mutta sen takaa löytyy pitkä tarina:

Olin vuosia sitten, urani alussa Ornamon luennolla, jossa (loistava!) yritysten sparraaja, KTM Sari Lönnqvist sanoi ääneen sen, minkä jo tiesin, mutta jota en kuitenkaan ollut juuri pohtinut. Hän kehoitti meitä yleisönä olleita suunnittelijoita ja muotoilijoita huomioimaan kaikki kiinteät kulumme ja aina sisällyttämään ne kaikkeen hinnoitteluun. Koska ilman hyviä laitteita ei ole suunnittelun tuloksia. Eli liioin ilman ohjelmistoja, työtarvikkeita, vakuutuksia tai markkinointiakaan. Työtuntien lisäksi suunnittelun mahdollistamiseksi tarvitaan kaikkea tuota. Siksi kiinteät kulut kannattaa laskea yhteen ja huomioida kuukausitasolla työn hinnoittelussa.

3 – ”Kouluta” asiakasta hinnoittelussa.

Kerro selkokielellä mitä kaikkea hän rahansa vastineeksi saa. Kerro omasta prosessistasi, ja valmistaudu perustelemaan hintasi.

4 – Älä myy osaamistasi liian halvalla.

Jos 50% tarjouksia jää kotiuttamatta hinnan vuoksi, se on ihan ok. On turha ottaa liian pientä korvausta vastaan keikkaa vain siksi, että olisi jotain tekemistä. Joskus tuokin on perusteltua, mutta yleensä se aika kannattaa ennemmin käyttää muuhun: kehittää itseään & brändiään ja vaikka panostaa markkinointiin ja oman kohderyhmän houkuttamiseen. Ne oikeat asiakkaat, jotka maksavat kuten pyydät (ja ansaitset), tulevat ennen pitkää kyllä, kun jaksat nähdä sen eteen vaivaa. ✨

Ja jos joku työ pitää yht’äkkiä tehdä tosi kiireellisesti (ja kalenterisi pullistelee muutenkin), voit siitä ihan perustellusti pyytää extraa.

5 – Perusta hinta tuntemiisi faktoihin.

Itse hinnoittelin aiemmin periaatteessa vain projektiin käytettävän ajan perusteella. Mutta koska yritysilme on super-tärkeä asiakkaalleni liiketaloudellisestikin, olen oppinut noudattamaan kolmen kohdan hinnoittelua. Tuntimäärän lisäksi huomioin myös oman kokemukseni ja ammattitaitoni sekä työn lopputuloksesta asiakkaalle koituvan arvon. Liiketoiminnan piristyminen on yksi isoimmista arvoista, joita brändi-ilmeen suunnittelusta koituu asiakkaalle, ja se on iso juttu.

Pelkän tuntimäärän perusteella hinnoitteleminen ei olisi myöskään kovin kestävää. Sillä kun kokemusta ja ammattitaitoa karttuu, oppii myös nopeammaksi. Tällöin samasta työstä tulisi ajan myötä tuntiperusteisella hinnoittelulla laskutettua aina vähemmän ja vähemmän. Vaikka samaan aikaan lopputuloksen arvo asiakkaalle on todennäköisesti suurempi kuin kokemattomamman tekijän.

Graafisen suunnittelijan kanssa työskentely on sijoitus yritykseen ja myös asiakkaana olevan yrittäjän omaan työtyytyväisyyteen:

Ammattimaisesti ja kohderyhmälähtöisesti toteutetun, merkityksellisen yritysilmeen avulla on mahdollista edistää yrittäjän omia liiketaloudellisia tavoitteita ja haaveita – eli viedä bisnestä haluttuun suuntaan, lisätä asiakaskuntaa ja tavoittaa juuri ne omat ihanneasiakkaat.

Ja mitä mainitsemaani työtyytyväisyyteen tulee: Kun yritysilme on sellainen, jossa yrittäjästä tuntuu kuin hän katsoisi peiliin ja samalla sellainen, jonka hän tietää kiehtovat ihanneasiakastaan, on yrittäjän oma fiilis aika hyvä. Kuulutella ylpeänä hyvännäköistä ja toimivaa brändiä omakseen ja nauttia strategisesti tehokkaissa ja visuaalisesti viehättävissä raameissa toimimisesta – best.

Hinnoittelu on ikuisesti hot topic ja jatkan mielelläni keskustelua aiheesta. Laita minulle viestiä vaikka Instagramin suoraviestillä.

 
Annika Välimäki